Uutislistaukseen

Pyhän Kolminaisuuden kirkko vakiintunut ylivieskalaisten kotikirkoksi

Pyhän Kolminaisuuden kirkko vakiintunut ylivieskalaisten kotikirkoksi

Ylivieskan seurakunnan kirkkovaltuusto vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2022 ja myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille tilintarkastajien antaman lausunnon perusteella. 551.956 euron ylijäämä siirretään taseen yli/alijäämätilille. Vuosikate ennen poistoja oli 837.699 euroa. Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2021 verrattuna n. 252.000 ja olivat 1.130.201 euroa. Myös toimintakulut kasvoivat vastaavasti n. 197.000 vuoteen 2021 verrattuna ollen 3.742.693 euroa. Kasvua selittää korona-ajan toimintarajoitusten jälkeen uudelleen käynnistynyt normaali toiminta. Henkilöstökulut nousivat 2.263.288 euroon (2.163.636 / 2021). Ne pysyivät talousarvion puitteissa, johon oli varattu yleiskorotuksen osuus sekä maksettavan suorituslisän kokonaismäärä. Maksuvalmius parani ja oli vuoden lopussa 279 päivää (148 / 2021).

Verotuloja ja valtionrahoitusta kertyi yhteensä 3.855.142, joka tarkoittaa 103,7 %:n toteutumaa budjetoidusta. Investointimenoja oli 59.634 ja lainoja lyhennettiin 422.928. Taseen loppusumma tilinpäätöksessä on 15.939.930. Tilikauden yli puolen miljoonan lisäyksen jälkeen ylijäämää on yhteensä 3.428.595 käytettäväksi tarvittaessa tulevien vuosien alijäämien katteeksi.

Taloudellinen tilanne ja maksuvalmius pysyi hyvänä koko vuoden. Ylijäämäiseen tulokseen vaikutti kertaluontoisena eränä saadut puunmyyntitulot sekä verotulojen budjetoitua suurempi kertymä. Korkojen nousu ei vielä ehtinyt vaikuttaa lainojen korkokuluihin toimintavuonna, mutta vuoden 2023 talousarviossa koronnousuun on pyritty varautumaan. Työalojen tuottama toiminta ja toiminnat on pystytty pitämään aktiivisena ja monipuolisina talousarvioon varattujen eurojen puitteissa ja tämä pyrkimys on myös tulevina vuosina niin ettei toimintaan varattuihin määrärahoihin tarvitsisi puuttua.

Uuden kirkon ensimmäinen täysi toimintavuosi

Toiminnan osalta vuosi 2022 oli Pyhän Kolminaisuuden kirkon ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vielä alkuvuodesta jumalanpalveluselämään ja koko seurakunnan toimintaan kuitenkin vaikuttivat pandemian aiheuttamat kokoontumisrajoitukset, mutta maaliskuusta lähtien päästiin palaamaan kohti normaalia. Kirkko on jumalanpalvelusten, monien eri tilaisuuksien ja avointen ovien myötä löytänyt paikkansa ylivieskalaisten omana kotikirkkona. Pyhän Kolminaisuuden kirkosta on muodostunut myös suosittu konserttikirkko. Vuoden aikana pidettiinkin lukuisia konsertteja ja tapahtumia esim. Muistot eivät pala -kirkkodraama. Tilaisuudet ovat koonneet runsaslukuisen yleisön ja tuoneet kirkon tutuksi myös kauempaa tuleville vieraille. Vaikka kirkkoon tutustujien määrä ei tavoittanutkaan enää vuoden 2021 tasoa, silti kirkon vierailijoita oli runsaslukuisesti, yli 7500, ja heitä palveli innokas vapaaehtoisten päivystäjien ryhmä. Kävijät ovat voineet seurata kirkossa pidettyjä jumalanpalveluksia myös striimattuina lähetyksinä. Suoratoistetut jumalanpalvelukset ja niiden tallenteet tavoittivat keskimäärin 449 katsojaa/jumalanpalvelus. Seurakunta siirtyi kirkonkirjojen osalta toimintavuoden aikana Oulun aluekeskusrekisterin alaisuuteen. Valtuutetut kävivät vilkkaan keskustelun seurakunnan toiminnasta ja tulevaisuudesta.

Toimitalo Pietarin loppulaina poismaksuun heinäkuussa

Kirkkovaltuusto päätti Toimitalo Pietarin rakentamisesta jäljellä olevan lähes 1,5 miljoonan lainan maksamista kokonaisuudessaan tai vähintään puolet heinäkuussa. Laina-aikaa on jäljellä vielä lähes 10 vuotta, mutta kohonnut korkotaso nostaa kuluja vuositasolla noin 60.000 euroa. Seurakunnan maksuvalmius on hyvä eikä lainan poismaksu kokonaisuudessaan aiheuta likviditeettikriisiä.

Valtuustokaudelle 2023–2026 tilintarkastusyhteisöksi kirkkovaltuusto valitsi BDO Audiator Oy:n. Kirkkovaltuusto merkitsi käsitellyksi Kalle Luhtaselan tekemän valtuustoaloitteen metsän jatkuvan kasvatuksen periaatteen huomioimista paremmin tulevassa metsäsuunnitelmassa. Metsäsuunnitelma päivitetään nykyisen suunnitelman päättymiseen 2024 mennessä ja siihen sisällytetään metsän jatkuvan kasvatuksen suunnitelma niiltä osin kuin jatkuva kasvatus on perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Ylivieskan seurakunnan metsänhoitoyhteisöksi valittiin Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry valtuustokaudeksi 2023–2026.

Kirkkovaltuusto merkitsi käsitellyksi myös Jussi Isotalon tekemän valtuustoaloitteen vanhan seurakuntakodin Pro Patria taulujen sijoittamisesta kirkkoon. Kirkkoneuvosto on käsitellyt valtuustoaloitteen ja toteaa, että Pyhän Kolminaisuuden kirkko ei sovellu Pro Patria taulujen sijoituspaikaksi ja että seurakunnan johtavat viranhaltijat käyvät neuvotteluja taulujen sijoituspaikasta Ylivieskan kaupungin edustajien kanssa.

Silja van der Meer’n suunnitteleman ja toteuttaman kastepuun sekä seurakuntalaisten toteuttaman vihkiryijyn sijoittaminen Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon alistetaan tuomiokapitulin kautta kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Valtuustolle annettiin tiedoksi, että urkujen uuden toimittajan kanssa ollaan tällä hetkellä sopimusneuvotteluvaiheessa. Lapsityön johtokuntaan päätettiin valita Merijärven edustajaksi Juuli Saukko ja varalle Jarmo Isokivelä.

Kirkkovaltuusto merkitsi tiedoksi Hevosmaan tilusjärjestelyn ja hyväksyi maanvuokrasopimuksen Winda Energy Oy:n/Tuulipuisto Oy Verkasalon kanssa kyseiselle kiinteistölle. Maanvuokrasopimus alistetaan Oulun tuomiokapitulille vahvistettavaksi. Kirkkoherra ja talousjohtaja valtuutetaan allekirjoittamaan tuulipuistohankkeen.

Liisa Koskela teki aloitteen kirkon akustiikan korjaamisesta mahdollisimman pian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi.

”Tein sen, minkä koin rakkauden vaativan”

Kirkkovaltuuston kokouksen lopussa valtuutettu Ilkka Heikkilä toi esille huolen Eija Nivalan samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä ja esitti kaksi kysymystä asian tiimoilta: Miten suhtaudut, jos joku Ylivieskan papeista ilmoittaisi toimivansa vastoin kirkkolakia ja erityisesti tässä samaa sukupuolta olevan parin vihkimisessä, sekä Miten aiot toimia, että syntynyt huoli ei kasvaisi seurakuntalaisten keskuudessa ja seurakunta pysyisi yhtenäisenä?

Eija Nivala kertoi päätyneensä ratkaisuun täysin harkiten oman elämänkokemuksen, uskon ja järjen pohjalta. Hänen tarkoituksensa ei ole ollut hajottaa seurakuntaa. Huolestuneiden palautteiden lisäksi hän on saanut asiasta myös positiivista palautetta ja sitä hän sai kokouksessa myös usealta valtuutetulta. Papiston kanssa asiasta on keskusteltu ja Nivala on kertonut, ettei halua oman ratkaisunsa olla esimerkkinä muille. ”En sano olevani oikeassa, mutta olen tehnyt sen, minkä olen kokenut rakkauden vaativan.”

Valtuutetut kävivät asiasta maltillisen ja hyvähenkisen keskustelun. Useat valtuutetut kertoivat kunnioittavansa kirkkoherran ratkaisua ja useat myös olevansa pettyneitä siihen, mutta kaikki vakuuttivat olevansa valmiita jatkamaan yhdessä työtä seurakunnan parhaaksi. Eija Nivala kertoi toiveensa olevan, että erimielisinäkin voimme rakentaa yhteistä kirkkoa.

Valtuutetut saivat vielä kokouksen lopuksi tietoa seurakunnan henkilöstön työtilanteesta.

Eija Nivala
Eija Nivala
kirkkoherra
Terveystie 11
84100 Ylivieska
Kaisa Toivoniemi
Kaisa Toivoniemi
talousjohtaja
Terveystie 11
84100 Ylivieska

2.6.2023 14.39