Kirkolliskokous muutti valtionrahoituksen jakoperusteet

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous kokoontui toisen istuntoviikkoonsa Turussa 4. ─8.11.2024. Asialistalla oli jälleen isoja kirkon asioita. Merkittävää on valtionrahoituksen jakoperusteiden muutos. Muutos pienentää tai suurentaa monin seurakuntien saamaa valtionrahoitusta. Kalajoen rovastikunnassa valtionrahoitus pienenee Ylivieskassa ja suurenee muissa seurakunnissa.

Valtio korvaa kirkolle sen hoitamista yhteiskunnallisista tehtävistä, joita on vainajien hautaaminen, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti tärkeiden rakennusten ylläpito. Kirkon tehtävänä on lainsäädännön mukaan hoitaa vainajien hautaus koko väestön osalta. Kirkon tulee hoitaa hautaus myös kirkkoon kuulumattomien ja muiden uskontokuntien vainajien osalta. Näistä tehtävistä kirkko saa valtiolta korvausta.

Nykyinen valtionrahoituksen jakoperuste on kuntien väkiluku. Väkiluku mittaa huonosti esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitokustannuksia. Se ei myöskään mittaa hautausten määrää, koska ikärakenteet seurakunnissa vaihtelee. Uusi jakoperuste korjaa olemassa olevaa tilannetta niin, että valtionrahoitus kohdistuu tarkemmin kustannuksiin, mihin valtionkorvaus on tarkoitettu.

Toinen merkittävä asia oli määräenemmistön muuttaminen. Kirkolliskokous lähetti kirkkohallitukselle valmisteltavaksi lainsäädännön muutoksen, jossa ¾ määräenemmistöä muutettaisiin 2/3 määräenemmistöön. Määräenemmistövaatimus olisi tällöin sama kuin eduskunnassa perustuslainmuuttamiseen vaaditaan. Jotta lakimuutos aikanaan toteutuisi, se pitää hyväksyä nykyisen ¾ enemmistöllä kirkolliskokouksessa.

Lue Kirkolliskokouksen uutiskirje 4/2024.

Juha Nivala

kirkolliskokousedustaja