Häät

"Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus."
(1. Kor. 13:13)

Kirkollisessa avioliittoon vihkimisessä keskeistä on siunauksen pyytäminen. Vihittävät jättävät toinen toisensa ja yhteisen liittonsa Jumalan huolenpitoon. Seurakunta rukoilee Jumalan siunausta avioparille. Liitto ei ole kiinni vain ihmisistä, vaan Jumala siunaa yhteistä elämää.

Avioliiton esteiden tutkinta

Ennen vihkimistä on kihlakumppanien pyydettävä Suomen lain mukaisesti avioliiton esteiden tutkintaa (kts. Info ja asiointi). Sitä pyydetään jommankumman seurakunnasta tai maistraatista. Avioliiton esteiden tutkinta astuu voimaan viikon päästä 8. päivänä pyytämispäivästä ja on voimassa neljä kuukautta, jona aikana vihkimisen tulee tapahtua. Avioliiton esteiden tutkintapyynnön yhteydessä sovitaan, mikäli kuulutus halutaan luettavaksi kirkossa ja myös, laitetaanko tieto kirkollisten ilmoitusten yhteydessä lehteen.

Kirkkoon kuuluminen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä

Avioliitto solmitaan joko kirkollisena vihkimisenä tai siviilivihkimisenä. Kirkollisen vihkimisen saa toimittaa Suomen evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkkokunnan pappi. Yleisten avioliiton edellytysten lisäksi kirkolliseen vihkimiseen liittyy omat ehtonsa. Evankelis-luterilaisessa kirkossa avioliittoon vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä seurakunnan jäseniä. Mikäli toinen puolisoista ei kuulu kirkkoon, vihkiminen toimitetaan maistraatissa, mutta se voidaan siunata sen jälkeen kirkossa. Avioliiton solmiminen on usein luonteva paikka liittyä seurakunnan jäseneksi.

Vihkiminen voidaan suorittaa morsiusparin valitsemassa paikassa, kuten kirkossa, kappelissa, kotona, pihalla tai muussa tilanteeseen sopivassa paikassa. Vihkimisessä tulee olla läsnä vähintään kaksi todistajaa. Todistajina voivat toimia sovittaessa myös seurakunnan työntekijät. Vihkiminen on maksutonta kaikille huolimatta siitä, minkä seurakunnan jäsenenä vihkipari on.

Yhteys kirkkoherranvirastoon

Vihkimispaikka-, ajankohta, pappi ja kanttori tulee varata hyvissä ajoin. Kirkkoherranvirastoon varauksen voi tehdä reilun vuodenkin päähän. Seurakunnan tiloja voi myös varata juhlapaikaksi.

Vihkiharjoitus ja vihkivän papin tapaaminen sovitaan lähelle hääpäivää. Vihkipapin kanssa käydään keskustelu riittävän ajoissa, etenkin jos toimitukseen liittyy erikoistoiveita. Keskustelussa vihkipari ilmoittaa päätöksensä sukunimestä ja kirjataan samalla kaksi todistajaa vihkimiselle. Kanttorin kanssa neuvotellaan häämusiikista ja ohjelmasta etukäteen. Kanttori auttaa mielellään sopivan häämusiikin valinnassa. Vihkipaikan ja juhlapaikan koristelun hoitavat asianomaiset itse parhaalla mahdollisella tavalla.

Vihkisormukset ja -kimppu, kuva: Eveliina Pylväs
Kuva: Eveliina Pylväs

Avioliitto solmitaan joko kirkollisena vihkimisenä tai siviilivihkimisenä. Siviilivihkimisen jälkeen liitto voidaan siunata kirkossa.

Ketkä voivat mennä kirkossa naimisiin

Ennen vihkimistä avioliiton esteet on tutkittava. Sillä varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu, ja pari voi mennä naimisiin. Esteiden tutkinnan voi hoitaa ev.lut.kirkon asiointipalvelussa.

Avioliiton esteiden tutkinta ja esteettömyystodistus

Vihki- eli toimituskeskustelussa keskustellaan papin kanssa avioliiton merkityksestä, vihkimisen kulusta ja vihkikaavan yksityiskohdista. Keskustelun yhteydessä täytetään alustavasti vihkimisilmoituslomake ja sovitaan mahdollisista kuulutuksista.

Vihki- eli toimituskeskustelu

Kirkkohäissä pyydetään siunausta avioliitolle. Pari lupautuu naimisiin mennessään rakastamaan toisiaan myös vaikeina aikoina. Vihkimisessä tulee olla läsnä vähintään kaksi todistajaa. Pappi huolehtii vihkimisen kulusta.

Vihkimisen kulku