Kahdesti vuodessa istuntoviikkoa pitävä kirkolliskokous kokoontui 3.-7.11.2025 Turussa. Voisi sanoa, että kirkolliskokous halusi kolmella päätöksellä parantaa demokratiaa.

Kirkkojärjestystä muutetaan niin, että seurakunnilla on aiempaa suurempi vapaus myöntää läsnäolo- ja puheoikeus toimielimiensä kokouksiin. Tällä pyritään helpottamaan kuntien tapaan nuorten mahdollisuutta osallistua seurakunnan päätöksentekoon. Kirkko haluaa myös kokeilla ensimmäisenä julkisoikeudellisena organisaationa ns. siirtoäänitapaa mm. piispan vaalissa. Kolmas demokratiaa parantava asia on, että kirkkohallituksen täysistunnon hiippakuntaedustajista esityksen tekee uusi hiippakuntavaltuusto, eikä neljä vuotta sitten valittu lopettava hiippakuntavaltuusto.

Kirkolliskokous jätti lähettämättä useampia edustaja-aloitteita valiokuntakäsittelyyn. Paljon kuitenkin keskusteltiin mm. varautumisesta kirkon julkisoikeudellisen aseman mahdolliseen muutokseen, päätösten oikeusvarmuudesta ja kirkkotilan käytöstä. Lehtorin viran lakkauttamisesta oltiin liki yksimielisiä. Seurakuntien metsien hoitoa koskeva aloite eteni valiokuntakäsittelyyn.

Iso hallinnollinen ratkaisu on, kun kirkolliskokous haluaa eriyttää Kirkkohallituksen ja Kirkon eläkerahaston omiksi hallinnollisiksi yksiköiksi, joilla molemmilla on oma johto.

Täysistuntojen ja valiokuntatyöskentelyn ohessa kirkolliskokous tapasi tiistaina kirkkoasioista vastaavan ministerin Anders Adlercreutzin ja vieraili torstaina arkkipiispa Tapio Luoman ja Päivi Luoman vieraana Turun piispantalossa.

Teksti: Juha Nivala, kirkolliskokousedustaja